Kasvatus- ja sivistyslautakunta
Pöytäkirja 03.05.2022/Pykälä 70

KSL 03.05.2022 § 70  

522/12.00.00/2022  

Valmistelija Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 044 0555 332

Täydellisen kielikylpytoiminnan aloittamisesta on selvitetty Loviisassa perusteellisesti ja käsitelty sivistyslautakunnassa 25.1.2017 § 4, 29.3.2017 § 21 ja 26.3.2018 § 26. Selvityksen yhteydessa pidettiin koko kuntaa koskeva tiedotustilaisuus, toteutettiin kyselyitä kiinnostuksesta kaksi kertaa sekä laadittiin erillinen kielikylpyselvitys kotimaisten kielten varhaisesta täydellisestä kielikylvystä.

Selvitys vuonna 2018
Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan tässä varhaisintaan kolmevuotiaana ja viimeistään esiopetuksesta alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Kielikylpyopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti lapsille, jotka eivät puhu kyseistä kieltä äidinkielenään.

Kiinnostus täydelliseen kielikylvyn aloittamisesta oli kyselyjen perusteella heikko (6+1 ilmoitusta), mutta kyselyyn vastanneiden enemmistö 67,8 % (82 henkilöä) vastasi toivovansa, että heidän lapsensa voisi osallistua kaksikieliseen kieliryhmään, jossa henkilökunta käyttää tietoisesti lasten kanssa molempia kieliä.

Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % niin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on alussa lähes 100 % ja on 5.-9. -luokilla keskimäärin 50%. Osuus lasketaan vuosiluokan koko tuntimäärästä.

Selvityksessä eriteltiin 9 eri kohtaa, johon koulutuksen järjestäjän tulisi ottaa kantaa, joista minimimäärä toiminnan järjestämiseksi ja lähikoulun/ryhmän määrittämien oli reunaehtoina ensimmäisinä. Kielikylpy edellyttää pitkäjänteistä toimintaa ja tarkoittaa, että varhaiskasvatus ja koulupolku turvataan jo toimintaa aloitettaessa.

Toiminnan käynnistämisen edellytykset Koskenkylässä

Toiminnan aloittamisen edellytyksenä on taata toiminnalle sekä varahaiskasvatuksessa, että koulussa ja edelleen yläkoulussa omat opetusryhmät ja luokkatilat. Koskenkylän koulukeskus on suunniteltu noin 220 oppilaalle ja 12+2 opetusryhmälle. Koskenkylän koulussa ja Forsby skolassa on nyt yhteensä noin 210 oppilasta. Kielikylpytoiminta vaatisi loppuvaiheessa omat tilat esiopetukselle ja vähintään kahdelle opetusryhmälle kieltä kohden. Tilatarve olisi kolme tilaa kieliryhmää kohden, eli yhteensä kuusi opetustilaa. Pelkästään tilaratkaisu on tällä hetkellä niin suuri, että Koskenkylään ei voida käynnistää täydellistä kielikylpytoimintaa edes yhdelle kieliryhmälle.

Vaihtoehtoisia toimintoja

Loviisan kouluilla on usean vuoden ajan ollut teemana kielititetoinen koulu. Vaikka täydellistä kielikylpytoimintaa ei voida järjestää, vaihtoehtoisia, nykyisissä tiloissa toteutettavia toimintoja tulee tarkistaa ja kehittää. Siksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen vastuualueet jatkavat jo olemassa olevien ja uusien kielten eri toimintamuotojen kehittämistä.

Toimintamuodot voivat olla:

-kaksikieliset ryhmät varhaiskasvatuksessa

-kielisuihkutus

-yhteistyö koulujen välillä (esim. Isnäsissä, Koskenkylässä, Tesjoella ja keskustassa)

-opettajan- ja oppilaanvaihto

-kielihankkeet kuten Lukuliikettä kuntiin!

-ruotsinkielisten "mofi"-suomi-vaihtoehdon lisäämisellä suomenkielisille "äiru"-ruotsilla

Keskustelu vaihtoehtoisista toiminnoista jatkuu sekä opettajien, oppilaiden, huoltajien että päättäjien kesken.

Oheismateriaali: Yhteenveto vuoden 2018-selvityksistä

Esittelijä Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja Kirsi Kinnunen, puh. 044 0555 250

Ehdotus Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksensa aloitteeseen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi ja esittää, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Lautakunta hyväksyi teknisenä korjauksena Vaihtoehtoisia toimintoja -otsikon viimeisen ranskalaisen viivan kuulumaan "- ruotsinkielisten "mofi"-suomi - vaihtoehdon lisäämisellä suomenkielisille "äiru"-ruotsilla. Alkuperäinen teksti kuului: "ruotsinkielisten A2-suomi-vaihtoehdon lisäämisellä suomenkielisille A2-ruotsilla".

Thomas Rosenberg ehdotti, Nina Björkman-Nysténin ja Kerstin Häggblomin kannattamana seuraavan lisäyksen päätösehdotukseen:

 "Lautakuntaa katsoo, että itse aloite on ehdottomasti tuen arvoinen mutta toteaa samalla, ettei kielikylpypedagogiikan menestykselliseen toteuttamiseen nyt, ikävä kyllä, ole siihen tarvittavia resursseja. Sen sijaan lautakunta pitää ehdotettuja vaihtoehtoisia toimenpiteitä riittämättöminä, ja että rimaa olisi asetettava korkeammalle. Maassamme on kahdella kielellä annettavasta opetuksesta jo varsin paljon uutta ja mielenkiintoista tutkimusta ja kokeilutoimintaa meneillään, ja tätä pitäisi meidänkin hyödyntää, ja nimenomaan Koskenkylän uudessa koulukeskuksessa, yhteistyössä alan tutkijoiden kanssa. Samalla huoltajien kiinnostusta osallistua tämäntyyppiseen kokeilutoimintaan pitäisi selvittää." Lisäys kannatettiin yksimielisesti.

Sofia Pirhonen poistui kokouksesta klo. 20.42.

Päätös Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti antaa yllä olevan vastauksensa aloitteeseen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi ja esittää, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Lautakuntaa katsoo, että itse aloite on ehdottomasti tuen arvoinen mutta toteaa samalla, ettei kielikylpypedagogiikan menestykselliseen toteuttamiseen nyt, ikävä kyllä, ole siihen tarvittavia resursseja. Sen sijaan lautakunta pitää ehdotettuja vaihtoehtoisia toimenpiteitä riittämättöminä, ja että rimaa olisi asetettava korkeammalle. Maassamme on kahdella kielellä annettavasta opetuksesta jo varsin paljon uutta ja mielenkiintoista tutkimusta ja kokeilutoimintaa meneillään, ja tätä pitäisi meidänkin hyödyntää, ja nimenomaan Koskenkylän uudessa koulukeskuksessa, yhteistyössä alan tutkijoiden kanssa. Samalla huoltajien kiinnostusta osallistua tämäntyyppiseen kokeilutoimintaan pitäisi selvittää."

---