Elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta
Pöytäkirja 13.06.2024/Pykälä 94

EKIL 13.06.2024 § 94  

520/01.01.00/2024  

Valmistelijat elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen johtaja Sari Paljakka, puh. 040 630 2811, ja infrastruktuuripäällikkö Pekka Stenius, puh. 050 382 7550

Loviisan kaupungin 1.1.2019 voimaanastuneen ja viimeksi 15.2.2023 päivitetyn hallintosäännön 6. luvun 47. § mukaisesti kaupunginhallitus päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeiden muuttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää.

Kaupunginhallitus päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeiden muuttamisesta, jotka eivät perustu henkilöstösuunnitelmaan kuten myös toistaiseksi ja yli vuoden voimassa olevien työsopimussuhteiden muodostamisesta, jos ne eivät perustu henkilöstösuunnitelmaan.

Infrastruktuuriosaston työtilannetta, korjausvelkaa ja toimintaa arvioitaessa 2024 alkuvuoden aikana on nyt tullut esiin seuraavat seikat:

Infrastruktuuriosasto on toiminut pitkään vajailla resursseilla ja osaston kehittäminen on jäänyt akuuttien tehtävien ja ongelmien ratkaisujen vuoksi. Erityistä suurta akuuttia kuormaa on aiheutunut Asuntomessut 2023 -projekti. Tämä on myös kasvattanut erittäin merkittävästi akuuttia korjausvelkaa. Osaston perustoiminnan valvonta ja kehittäminen vastaamaan nykypäivän toimintamalleja ja lainsäädännön vaatimuksia on jäänyt tekemättä.

Nykyinen tilanne on johtanut useisiin ongelmiin, kuten kilpailutusten laiminlyönteihin, suullisiin sopimuksiin, valvomattomaan työhön, jälkiseurannan puuttumiseen ja kunnossapidon henkilöstön kuormitukseen. Nämä ongelmat ovat aiheuttaneet kaupungille korkeampia kustannuksia, lisäkustannuksia, riskejä, laatuongelmia, viivästyksiä, epävarmuutta henkilöstölle, heikentyneen työtehokkuuden ja turvallisuusriskejä.

Hallitsematon tilanne ja kiireessä tehdyt ostopalvelujärjestelyt ovat tulleet normaalitoimintaa ja palkkasuhdetta kalliimmaksi ja aiheuttaneet riskejä ja epäkohtia muun muassa työntekijöiden vakuuttamiseen liittyen.

Kadunkunnossapito- ja rakennustöitä ja niiden turvallisuutta säätelee useat lait ja asetukset. Näitä ovat muun muassa:

- Kunnossapitolaki: Määrittelee kuntien velvollisuudet kunnossapitoon liittyvien töiden osalta, kuten teiden ja katujen ylläpitoon.

- Työturvallisuuslaki: Määrittelee yleiset velvollisuudet työturvallisuuden osalta kaikilla työpaikoilla, myös kadunkunnossapidon- ja rakennustyömailla.

- Tieliikennelaki: Säätelee liikennettä kaduilla ja teillä ja asettaa velvollisuuksia myös kadunkunnossapitoa ja rakennustöitä tekeville.

- Maankäyttö- ja rakennuslaki: Määrittelee vaatimukset rakentamisen osalta, mukaan lukien kadunrakennustyöt.

- Kuluttajaturvallisuuslaki: Muun muassa skeittipaikkojen turvallisuusasiakirjat.

Lakeja ja asetuksia rikkoessa seuraukset voivat olla vakavat. Kadunrakennustöiden turvallisuusmääräysten rikkomisesta voi olla seurauksena sekä sakkoja että vankeusrangaistuksia. Vakavimmissa tapauksissa voi olla seurauksena myös syytteitä kuolemantuottamuksista. Vahingonkorvausvastuusta tulee taloudellista vahinkoa. Yleisimpiä ovat ajoneuvo- ja henkilövahingot.

On tärkeää muistaa, että kadunkunnossapito- ja rakennustyöt ovat aina luokiteltu vaarallisiksi töiksi. Siksi on tärkeää noudattaa kaikkia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Työnantajilla on velvollisuus varmistaa ja valvoa, että työntekijät saavat asianmukaista koulutusta ja perehdytystä sekä että heillä on tarvittavat suojavarusteet. Myös työntekijöillä on velvollisuus noudattaa turvallisuusohjeita ja toimia vastuullisesti.

Työnantajalla on useita velvollisuuksia työntekijöidensä turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Yksi näistä velvollisuuksista on riittävän resurssien varmistaminen. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on varmistettava, että työntekijöillä on kaikki tarvitsemansa resurssit työnsä suorittamiseen turvallisesti ja tehokkaasti.

Resurssit voivat viitata useisiin eri asioihin, kuten:

- Välineet ja laitteet: Työntekijöillä on oltava käytettävissään asianmukaiset työkalut ja laitteet työnsä suorittamiseen. Nämä välineet ja laitteet on oltava asianmukaisesti huollettuja ja testattuja, jotta ne ovat turvallisia käyttää.

- Koulutus ja perehdytys: Työntekijöille on annettava asianmukainen koulutus ja perehdytys työtehtäviinsä. Tämä koulutus on annettava ennen työn aloittamista ja sitä on päivitettävä aina tarvittaessa.

- Henkilöstö: Työnantajalla on oltava riittävästi työntekijöitä työtehtävien suorittamiseen turvallisesti ja tehokkaasti. Liian vähäinen henkilöstömäärä voi johtaa stressiin, väsymykseen ja virheisiin.

- Aika: Työntekijöillä on oltava riittävästi aikaa työtehtäviensä suorittamiseen. Liian kiireinen työtahti voi johtaa stressiin, väsymykseen ja virheisiin.

- Tieto: Työntekijöillä on oltava riittävä tieto työtehtävistään ja niihin liittyvistä vaaroista. Tämä tieto on annettava selkeästi ja ymmärrettävästi.

Jos työnantaja ei varmista riittäviä resursseja, voi se johtaa useisiin seurauksiin, kuten:

- Vahingonkorvaukset ulkopuolisille

- Tapaturmat ja sairaudet: Työntekijät ovat alttiimpia tapaturmille ja sairauksille, jos heillä ei ole tarvitsemiaan resursseja työnsä suorittamiseen turvallisesti.

- Heikentynyt työteho: Työntekijöiden työteho voi heikentyä, jos heillä ei ole tarvitsemiaan resursseja työnsä suorittamiseen tehokkaasti.

- Työtyytymättömyys: Työntekijät voivat olla tyytymättömiä työhönsä, jos heillä ei ole tarvitsemiaan resursseja työnsä suorittamiseen.

- Työkyvyttömyys: Edellä mainituista syistä johtuva työkyvyttömyys on suuri kustannus työnantajalle.

Infrastruktuuriosastolla puuttuu resurssi kunnossapitotyön valvontaan, johtamiseen, henkilöstöesimiestyön suorittamiseen ja turvallisuuden varmistamiseen. Kunnossapidon esimiehenä on toiminut suoraan infrastruktuuripäällikkö. Tämä toimintamalli ei voi enää lain puitteissakaan jatkua. Tästä syystä infrastruktuuri osastolle tarvitaan kunnossapidon esihenkilö.

Infrastruktuuriosaston henkilöstösuunnitelmassa on mainittuna maanrakennusmestarin virka. Tätä ei kuitenkaan ole useista yrityksistä huolimatta saatu täytettyä. Nyt tehdyn selvityksen yhteydessä todetaan, että maanrakennusmestarin virka tulisi muuttaa rakennuttajainsinöörin viraksi. Tämä tukee paremmin organisaation tarvetta.

Tehtävä perustetaan:

Kunnossapidon vastaava työnjohtaja (infrastruktuuriosasto)

Kunnossapidon vastaava työnjohtaja vastaa kunnossapitotoiminnan johtamisesta ja valvonnasta. Tämän tehtävän puuttuminen on johtanut suunnitelmallisen johtamisen puuttumiseen, epävarmuuteen henkilöstölle, heikentyneeseen työtehokkuuteen, turvallisuusriskeihin, asianmukaisen työnjohdon ja valvonnan puuttumiseen, laatuongelmiin, lisäkustannuksiin ja erimielisyyksiin ja kiistoihin.

Kunnossapidon esihenkilövastuu poistettiin maanrakennusmestarin tehtävästä organisaatiouudistuksen yhteydessä. Toimi ilman esimiesvastuuta on ollut täyttämätön eläköitymisen jälkeen.

Maanrakennusmestarin virka muutetaan seuraavaksi:

Rakennuttajainsinööri (infrastruktuuriosasto)

Rakennuttajainsinööri vastaa infrastruktuurihankkeiden, toteutuksen ja valvonnan hallinnoinnista. Tämän tehtävän puuttuminen on johtanut valvomattomaan työhön, laatuongelmiin, huomattaviin lisäkustannuksiin, selkeisiin turvallisuusriskeihin, riittämättömään koordinointiin eri osapuolten välillä, viivästyksiin ja kustannusten ylityksiin.

Samalla on huomioitu, että yleismies-tehtävänimike aiheuttaa väärinkäsityksiä sekä organisaatiossa että sen ulkopuolella. Yleismies tehtävänimike tulee muuttaa tekniseksi koordinaattoriksi. Nimikkeen vaihdoksella ei ole vaikutusta tehtävän vaativuuteen tai palkkaan, mutta kuvaa paremmin tehtävän sisältöä.

Elinkeino- ja infrastruktuuri keskuksessa sekä tilapalveluiden, että infrastruktuuriosastojen alaisuudessa toteutetaan iso määrä rakennuttamis-, kunnossapito ja ylläpitoprojekteja. Ne pääsääntöisesti aina ylittävät kynnysarvot eli vaativat kilpailutuksen. Perustoiminta itsessään vaatii jo yli 50 kilpailutusta vuodessa. Tämän lisäksi kaikki suuret rakennusprojektit lisäävät kilpailutustarvetta merkittävästi. Hankintoihin liittyy myös suuri määrä sopimuksia, joita tulee hallita ja valvoa.

Tehtävä perustetaan:

Hankinta-asiantuntija (elinkeino- ja infrastruktuurikeskus)

Hankinta-asiantuntija varmistaa, että kaikki hankinnat suoritetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti hankintalainsäädännön mukaisesti. Hankinta-asiantuntija hallinnoin ja valvoo hankintasopimuksia. Tämän tehtävän puuttuminen on johtanut kilpailutettujen hankintojen puuttumiseen, korkeampiin kustannuksiin ja heikentyneeseen kilpailuun sekä useisiin suullisiin sopimuksiin, jotka ovat riski kaupungille ja johtavat erimielisyyksiin ja kiistoihin.

Edellä esitetyt muutokset ovat edellytyksenä sille, että infrastruktuuriosaston toiminta täyttää lain vaatimukset, toiminnan valvonta on mahdollista, hankkeet saadaan toteutettua ajallaan ja kustannustehokkaasti, kilpailutukset tehdään oikein ja oikea-aikaisesti, sopimushallintaa tehostetaan, korjausvelan kasvaminen pysäytetään ja asukkaiden saamaa palvelua ja tiedon saantia saadaan tehostettua.

Liite 59

Esittelijä vs. elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen johtaja Kenneth Albrecht

Ehdotus Elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että maanrakennusmestarin virka muutetaan rakennuttajainsinöörin viraksi, perustetaan kunnossapidon vastaavan työnjohtajan tehtävä ja hankinta-asiantuntijan tehtävä sekä muutetaan yleismies-tehtävänimike tekniseksi koordinaattoriksi.

Rakennuttajainsinöörin viran KVTES:n mukaiseksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella 3 750 euroa kuukaudessa. Kunnossapidon vastaavan työnjohtajan tehtävän KVTES:n mukaiseksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella 3 830 euroa kuukaudessa. Hankinta-asiantuntijan tehtävän KVTES:n mukaiseksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella 3 600 euroa kuukaudessa. Rekrytoinnit aloitetaan syksyllä 2024.

Käsittely Esittelijä vs. elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen johtaja Albrecht muutti ehdotustaan, niin että hankintasuunnittelijan tehtävä poistetaan ehdotuksesta ja esitetään kaupungin yhteisen hankinta-asiantuntijan viran perustamista pikaisesti.

Päätös Elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että maanrakennusmestarin virka muutetaan rakennuttajainsinöörin viraksi, perustetaan kunnossapidon vastaavan työnjohtajan tehtävä, muutetaan yleismies-tehtävänimike tekniseksi koordinaattoriksi sekä perustetaan pikaisesti kaupungin yhteisen hankinta-asiantuntijan virka.

Rakennuttajainsinöörin viran KVTES:n mukaiseksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella 3 750 euroa kuukaudessa. Kunnossapidon vastaavan työnjohtajan tehtävän KVTES:n mukaiseksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella 3 830 euroa kuukaudessa. Rekrytoinnit aloitetaan syksyllä 2024.

Jatkokäsittely Kaupunginhallitus

- - -