Maaseutulautakunta
Pöytäkirja 03.12.2024/Pykälä 57

ML 17.10.2024 § 53 

Valmistelija Metsäosaaja Kai Lindqvist 040 734 9078, Maaseutupäällikkö Sam Vickholm 040 521 8128

Metsähakkuut 2025

Lautakunta halusi viime vuonna hakkuusuunnitelmat ennakkotietona ennen varsinaista päätöksen tekoa. Metsäosaaja on laatinut alustavan suunnitelman ensi hakkuukierroksesta. Liitteinä kartat ja kuvioluettelo. Varsinainen päätös hakkuista ja hoitotöistä tehdään marraskuun kokouksessa. Metsässä tehtävien toimenpiteiden suunnittelu on jatkuvaa ja reaaliaikaista, muutoksia voi vielä tulla. Toivomme että lautakunnan jäsenet tutustuvat suunnitelmiin ja mielellään ilmoittavat hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokousta näkemyksensä tarvittavista muutoksista tai lisäyksistä.

Liitteet: 18a) Kuvioluettelo, 18b) Hakkuuraportti, 18c) Alkärret, 18d) Degerby, 18e) Källarland-Lappom,18f) Lappom, 18g) Pikendal

Esittelijä Maaseutupäällikkö Sam Vickholm

Ehdotus Merkitään tiedoksi

Käsittely Jäsen Hovi ehdotti jäsen Noroviidan kannattamana seuraavan lisäyksen päätökselle; Lautakunta keskusteli monipuolisesti aiheesta. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti lisäyksen.

Päätös Merkitään tiedoksi. Lautakunta keskusteli monipuolisesti aiheesta.

ML 03.12.2024 § 57  

843/10.00.03/2024  

Valmistelija Metsäosaaja Kai Lindqvist 040 734 9078, Maaseutupäällikkö Sam Vickholm 040 521 8128

Kaupungin metsätalousosaajan laatimat alustavat suunnitelmat tulevaa metsäkierrosta varten esiteltiin viime kokouksessa. Lautakunnalla ja muilla toimijoilla on ollut mahdollisuus tutustua suunnitelmiin. Suunnitelmiin on tehty pienimuotoisia muutoksia. Kaikki suunnitelmat alueet ovat normaalia talousmetsää kaupungin vuoden 2011 metsästrategian mukaisesti. Hakkuuehdotuksen laatinut ja työtä valvova henkilö on alan koulutettu ja hänellä on laaja työkokemus.

Kaupungin metsätalousosaaja, maaseutupäällikkö ja kaksi kaupungin ympäristöviranomaisen edustajaa vierailivat suunnitellussa uudistushakkuussa ydinvoimalaitoksen voimalinjojen vieressä (kuvio 1, 404-2-12). Lausunto 11.11.2024 liitteenä. Paikan päällä päätettiin poistaa alue kuvan koilliskulmasta. Alue on hyvin kivikkoinen ja siellä kasvoi mäntyjä, jotka ulkonäöltään näyttivät vanhemmalta sukupolvelta. Alue on pääasiassa uudistuskypsää kuusimetsää alavalla rehevällä maalla. Ajatuksena on myös säästää aluskasvillisuus mahdollisimman pitkälle ja jättää joitain lehtipuuryhmiä. Metsätyypistä ja maaperän luonteesta johtuen varsinainen luontainen uudistaminen ei ole mahdollista.

Toinen uudistamiskuvio (kuvio 1, 424-25-8) harvennettiin vuonna 2011, jo tuolloin laho oli yleistä. Paikan päällä voi nähdä, että monet rungot ovat lahoja. Jos laho näkyy ulkopuolelta, tilanne on usein melko huono. Länsipuolen naapuri on tehnyt suhteellisen suuren avohakkuun, joka jossain määrin rajoittaa kuvion vaihtoehtoja. Siemen- ja säästöpuiden kaatumisen riski tuulessa on suurempi, ja isompi valoisa alue lisää ruohon kasvua. Varsinainen luontainen uudistaminen alueella olisi hyvin epävarmaa. Säästöpuut jätetään normaaliin tapaan.

Maanomistajalla on lakisääteinen velvollisuus poistaa kaatuneet ja vahingoittuneet havupuut (1087/2013 §6). Kuusi menestyy hedelmällisellä, usein märällä ja melko löysällä maaperällä. Juurijärjestelmä on myös matala. Jäljelle jääneet puut kuivuvat, kaatuvat tai katkeavat helposti. Lain raja-arvo ylittyy nopeasti. Puiden kerääminen on taloudellisesti kannattamatonta ja häiritsee myös uutta puusukupolvea. Avohakkuu, joka istutetaan ja hoidetaan, tuottaa kasvavan, peittävän ja hiiltä sitovan metsän nopeammin kuin epäonnistunut yritys luonnolliseen uudistamiseen. Jäljelle jäävät säästöpuut ovat yleensä lehtipuita tai mäntyjä. Esimerkiksi haapa ei kaadu kovin helposti. Lehtipuita ei tarvitse kerätä lain mukaan, ja ne jätetään maatumaan. Säästöpuiden ensisijainen rooli ei ole siemenpuuna toiminen.

Muuten puukauppa koostuu eri-ikäisistä harvennushakkuista. Harvennusalueet ovat pääosin mänty-, kuusi-, koivu- ja muiden lehtipuiden sekametsiä. Erityisesti nuoremmissa harvennuksissa pyritään säilyttämään puulajien osuuksia, ellei kasvupaikka ole puulajille sopimaton. Vanhemmissa harvennuksissa suositaan usein mäntyä, joka on kestävämpi puulaji.

Puun myynnin kokonaismääräksi arvioidaan noin 5800 m3, josta suurempi osa tulee harvennuksista. Kantotuloksi on arvioitu noin 250 000 €. Metsänhoitotöitä on suunniteltu noin 50 ha alalle. Alustava kustannusarvio on noin 22 000 €. Myynti ja metsänhoitotyöt kilpailutetaan, lopullinen taso selviää myöhemmin.

Liitteet: 4a)Metsänhoitotyöt 2025, 4b)Taimikonhoitotyöt 2025 raportti, 4c)Alkärret taimikonhoito, 4d)Fogdas taimikonhoito, 4e)Lappom 1 taimikonhoito, 4f)Lappom 2 taimikonhoito, 4g)Lappom 3 taimikonhoito, 4h)Liljendal taimikonhoito, 4i)Trumpetas taimikonhoito, 4j)Talousmetsähakkuut 2025, 4k)Hakkuuraportti 2025, 4l)Alkärret hakkuut, 4m)Källarland hakkuut, 4n)Lappom hakkuut, 4o)Liljendal (Pikendal) hakkuut, 4p)Lovisa (Degerby) hakkuut, 4q)Liito-orava-arvio metsäkuvioilta 64 ja 66, 4r)Lausunto 11.11.2024 maaseutulautakunnalle vuoden 2025 talousmetsähakkuista, 4s)Esitys 18.11.2024 T.N

Esittelijä Maaseutupäällikkö Sam Vickholm

Ehdotus Maaseutulautakunta hyväksyy esitetyt hakkuut ja metsänhoitotyöt, ja antaa metsätalousosaajalle ja maaseutupäällikölle tehtäväksi kilpailuttaa toimenpiteet.

Päätös Päätös ehdotuksen mukainen.