Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 13.02.2025/Pykälä 4

RAYML 13.02.2025 § 4  

1043/11.03.03/2024  

Valmistelija Ympäristöpäällikkö Heidi Lyytikäinen, puh. 0440 555 373, ympäristönsuojelutarkastaja Maud Östman, puh. 0440 555 413 ja ympäristövalvoja Veera Männikkö, puh. 040 843 7367.

Kaupungin asukas (jatkossa ”asukas”) on 28.12.2024 tehnyt jätelain 134 §:n nojalla kirjallisen vireillepanon, joka koskee kahden pihan (jatkossa ”kiinteistö A” ja ”kiinteistö B”) valvontaa Loviisan alakaupungin alueella. Vireillepanossa vaaditaan lautakuntaa ottamaan kantaa asiaan ja hoitamaan ympäristöhaitan voimassa olevien normien mukaisesti. Lisäksi lautakuntaa suositellaan selvittämään, onko ympäristöpäällikkö laiminlyönyt tehtävänsä ja mistä syystä.

Asian käsittely 2020-2024

Nyt kyseessä oleva asia on tullut vireille 17.8.2020, jolloin asukas on ollut yhteydessä ympäristönsuojeluun kahdesta alakaupungissa sijaitsevasta pihasta (kiinteistöt A ja B). Pihat ovat tuolloin asukkaan mukaan olleet roskaantuneet ja epäsiistit romuautoista ja muusta jätteestä. Pihat on käyty tarkastamassa kadulta päin 19.8.2020, ja tässä yhteydessä on todettu, että asiaan ei ole ollut kummankaan kiinteistön osalta tarpeen puuttua, mutta tilannetta kuitenkin seurataan. Tämän jälkeen on muihin tarkastuksiin liittyvien ”ohiajojen” yhteydessä todettu tilanne vakaaksi eikä edelleenkään toimenpiteitä vaativaksi kummankaan kiinteistön kohdalla.

Asukas on 30.5.2022 puhelimitse kehottanut ympäristönsuojelutarkastajaa puuttumaan kiinteistön A tilanteeseen.

Asukas on 23.9.2024 lähettänyt ympäristönsuojelulle sähköpostin, jossa vaaditaan viipymättä ryhtymään lain vaatimiin toimenpiteisiin koskien kiinteistöä A. Asukkaan mukaan pihassa sekä pysäköitynä kadun varteen on vuosikausia säilytetty autoja, romuautoja ja veneitä. Lisäksi sähköpostissa kritisoidaan rakennuksen julkisivun ja aidan kuntoa.

Ympäristönsuojelutarkastaja ja ympäristövalvoja ovat käyneet paikalla 26.9.2024. Käynnin perusteella on todettu, että kiinteistön A piha ei ole jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut eikä pihassa käyntihetkellä ole ollut ajoneuvoja, jotka jätelain 5 §:n nojalla voitaisiin luokitella jätteeksi. Rakennuksen ja aidan huolto- ja korjaustyöt olivat käynnissä. On myös todettu, että ympäristönsuojeluviranomainen ei voi puuttua autojen pysäköimiseen kadunvarteen.

Tehdyistä havainnoista ja johtopäätöksistä on 26.9.2024 sähköpostitse tiedotettu asukasta, joka on vastauksessaan 26.9.2024 kyseenalaistanut viranhaltijoiden tulkinnan. Ympäristöpäällikkö on 2.10.2024 lähettämässään vastauksessaan todennut, että ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole lakisääteisiä mahdollisuuksia puuttua asiaan.

Vastaava sähköpostikeskustelu on käyty myös toisen henkilön (jatkossa ”vapaa-ajan asukas”) kanssa 2–4.10.2024, sekin koskien kiinteistöä A. Vapaa-ajan asukas on 2.10.2024 lähettänyt sähköpostitse valituksen, joka suurelta osin, mutta suomeksi käännettynä, on samansisältöinen asukkaan 23.9.2024 lähettämän sähköpostin kanssa. Vapaa-ajan asukkaalle on ympäristöpäällikön toimesta 3.10.2024 vastattu sähköpostitse samansisältöisesti kuin asukkaalle. Vapaa-ajan asukas on samana päivänä lähettänyt uuden sähköpostin ja kohteesta aikaisemmin ottamiaan valokuvia. Samalla vapaa-ajan asukas on kyseenalaistanut kuuden auton omistamisen ja autojen pysäköinnin talon eteen tai kadun varteen.

Asukas on 7.11.2024 lähettänyt sähköpostin, jossa hän kertoo, että kiinteistöllä A on siirretty romuauto toiselle puolelle pihaa ja että autojen määrä yhä on suuri. Ympäristöpäällikön 13.11.2024 lähettämässä vastauksessa on todettu, että lakisääteisiä mahdollisuuksia puuttua omien autojen pysäköimiseen kiinteistöllä ei ole. Vastauksessa on kerrottu, että asukkaalla on oikeus tehdä asiasta kirjallinen vireillepano.

Asukkaan kirjallisessa vireillepanossa kerrotaan, että haitan on asukkaan lisäksi ottanut esille viisi muuta lähellä asuvaa naapuria. Ympäristönsuojelu ei kuitenkaan ole vastaanottanut muita haittailmoituksia edellä mainittujen lisäksi.

Asian käsittely tammikuussa 2025

Kirjallisesta vireillepanosta johtuen on kiinteistöille A ja B 14.1.2025 tehty tarkastukset ympäristönsuojelutarkastajan ja ympäristövalvojan toimesta.

Kiinteistöllä A ei edelleenkään ollut romuautoja. Tarkastuskäynnillä autoja oli pihassa yhteensä 6 kpl. Autoista viisi oli pysäköity asfaltoidulle alueelle ja ne ovat kaikki asukkaiden käytössä. Lisäksi pihassa on (ja on aikaisemminkin ollut) yksi ns. projektiauto, joka on tarkoitus kunnostaa. Tästä autosta puuttuu moottori. Auto on siirretty etupihalta pois näkyvistä ja peitetty pressulla. Veneitä oli takapihalla kolme.

Kiinteistöllä B oli yksi ns. ”varaosa-auto”. Auto tullaan siirtämään pois kiinteistöltä kevään 2025 aikana.

Tarkastuskäynneillä ei todettu mitään sellaista, mistä olisi ollut syytä tai voinut antaa jätelain (tai ympäristönsuojelulain) nojalla kehotuksia.

Roskaantumisen määritelmä

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 5 §:n mukaisesti jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Niin kutsutun romuajoneuvoasetuksen (123/2015) 1 §:n mukaan romuajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoja ja niiden osia, jotka ovat jätelaissa tarkoitettua jätettä.

Jotta kiinteistö voidaan todeta ajoneuvoista tai muista esineistä roskaantuneeksi, on siksi seuraavien kriteereiden täytyttävä:

‒         ajoneuvot ja/tai esineet on poistettu käytöstä, aiotaan poistaa käytöstä tai on poistettava käytöstä

‒         ajoneuvot/esineet on jätetty tai hylätty kiinteistölle

ja

‒         ajoneuvoista/esineistä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävistä:

Rakennus- ja ympäristölautakunta on 3.2.2022 § 6 hyväksynyt ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman vuosille 2022-2025. Valvontasuunnitelma perustuu ympäristönsuojelulain 167 ja 168 §:n velvoitteisiin valvonnan järjestämisestä ja suunnitelmallisuudesta. Loviisan kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaan sisältyy myös jätelain 124 §:ssä tarkoitettu valvontaa varten tehtävä suunnitelma. Valvontasuunnitelmassa on kuvattu suunnitelmallisen valvonnan lisäksi myös muuta viranomaiselle kuuluvaa valvontaa.

Loviisan kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmassa on jätelain yleistä valvontaa koskevassa kappaleessa kuvattu roskaantumisen ja rakennetun ympäristön siisteyden valvontaa seuraavasti:

”Varsinkin roskaantumistapauksissa jätelain valvontaa suoritetaan usein haittailmoitusten perusteella. Ilmoitetut kohteet tarkastetaan, ellei tarkastuksen arvioida olevan ilmeisen tarpeetonta. Tarkastuksen jälkeen ryhdytään asianmukaisiin jatkotoimenpiteisiin.

Rakennetun ympäristön epäsiisteys voi johtua epäasiallisesta ulkovarastoinnista, huonosti hoidetuista rakennuksista tai jätteistä. Usein kyse on kaikista asioista samanaikaisesti. Jätelain valvonnassa voidaan kuitenkin puuttua vain jätteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kautta asiaa voidaan lähestyä kokonaisvaltaisemmin. Rakennetun ympäristön siisteyteen on tehokkaampaa puuttua MRL:n mukaisena valvonta-asiana. Rakennetun ympäristön epäsiisteys kuuluu pääosin rakennusvalvonnan vastuulle. Ympäristönsuojelu puuttuu rakennetussa ympäristössä käytännössä jätejakeisiin, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Näitä ovat erityisesti vaaralliset jätteet. Nämä jätejakeet saattavat edellyttää nopeampia toimenpiteitä kuin alueen muu siivous.”

Ympäristönsuojelulain 167 §:n mukaisesti valvonnan on perustuttava ympäristöriskeihin ja valvontaviranomainen voi asettaa valvontaan liittyvät tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Valvontasuunnitelman kappaleessa 7.3. on kuvattu lakisääteisten valvontatehtävien (mukaan lukien jätelaki) priorisointia muun muassa seuraavasti:

”Kaikkia lakisääteisiä tehtäviä ei voida hoitaa viivytyksettä, ja tehtäviä on siksi tarpeen priorisoida. Ympäristönsuojelun tehtävien lakisääteisyyden vuoksi ei mitään osa-aluetta ole mahdollista jättää kokonaan pois. Priorisointi tehdään niin, ettei ympäristönsuojelun kannalta merkittävimpien asioiden käsittely viivästy tarpeettomasti.

Valvontaa priorisoidaan seuraavasti:

Kiireelliset ja akuutit valvontatapaukset

- Tilanteet, joissa ympäristövahingon, laitoksen toimintahäiriön tai muun vastaavan tilanteen vuoksi voi aiheutua vakavaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle, luokitellaan kiireellisimmiksi.

- Kun on vaara peruuttamattomista vahingoista ympäristölle, terveydelle tai omaisuudelle, vahingot saattavat viivytyksestä suurentua tai valvonta vaikeutua, asiaan reagoidaan mahdollisimmat nopeasti.

- Valvonnan kiireellisyyttä nostaa, jos on kysymys pohjavesialueesta tai jos muodostuu merkittäviä määriä vaarallista jätettä.

Vireillepanoasiat

- Kirjalliset vireillepanot ja viranomaisen itse vireille panemat asiat käsitellään vireillepanon kiireellisyys huomioon ottaen saapumisjärjestyksessä.

- Kiireellisimpinä käsitellään valvonta-asiat, jotka koskevat

o pohjavesialueelle sijoittuvaa toimintaa

o merkittävää määrää vaarallista jätettä

o laajalle ulottuvia tai sellaisia haittoja, joissa on riski haitan laajenemisesta

o erittäin merkittävää viihtyvyyshaittaa tai ihmisten terveyteen liittyviä haittoja.

Toimenpidepyynnöt

- Käsittelyyn otetaan toimenpidepyynnöt, jotka koskevat säännöllisen valvonnan kohteita, tai jos on ilmeistä, että asia edellyttää viranomaisen omaa vireillepanoa.

- Vähäisiksi arvioidut haittailmoitukset kirjataan, mutta niitä otetaan käsiteltäväksi vain haitankärsijän kirjallisesta vireillepanosta tai muista erityisistä syistä.”

Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma 2017–2021 (rakennus- ja ympäristölautakunta 29.6.2017 § 46) on ollut huomattavan suppeampi valvontatehtävien priorisoinnin kuvaamisessa. Priorisointi on kuitenkin käytännössä ollut tuolloin sama kuin tällä hetkellä voimassa olevassa valvontasuunnitelmassa. Vuoden 2020 valvonnan toteutumista ja tehtävien priorisointia on kuvattu ympäristönsuojeluviranomaisen valvontakertomuksessa (rakennus- ja ympäristölautakunta 4.2.2021 § 5, liite 1_2).

Kiinteistö A / roskaantumisen määritelmän täyttyminen

Kiinteistöllä A on ajanjaksolla 8/2020–1/2025 ollut vaihteleva määrä autoja. Enimmillään autoja on ollut yhteensä noin 8–9 kpl. Autot ovat olleet kiinteistön omistajan omistuksessa, ne ovat olleet pysäköitynä pihalle ja silloin pääsääntöisesti asfaltoidulle alueelle. Osa autoista on ajoittain ollut pysäköitynä myös kadun varteen. Pihassa ei varastoida romuautoja tai muuta jätteeksi luokiteltavaa tavaraa.

Pihassa on yksi ns. projektiauto, joka on tarkoitus kunnostaa. Tästä autosta puuttuu moottori. Auto on siirretty etupihalta pois näkyvistä ja peitetty pressulla.

Pihassa korjataan tarvittaessa omia autoja. Autojen korjaaminen tapahtuu tiiviillä alustalla. Kiinteistölle tehtyjen käyntien yhteydessä ei ole havaittu, että autojen korjaamista olisi tehty tavalla, josta olisi voinut aiheutua ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia, esimerkiksi maaperän pilaantumista.

Kiinteistö A ei ole jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut.

Ympäristönsuojelulla ei ole lakisääteistä oikeutta puuttua kadulla pysäköintiin. Kyseisellä kadulla ei ole rajoitettu pysäköintiä.

Kiinteistö B / roskaantumisen määritelmän täyttyminen

Kiinteistöllä B on ajanjaksolla 8/2020–1/2025 ollut vakiintunut määrä autoja, eli korkeintaan 6 kpl. Kolme autoista on ollut pysäköityneenä kadun varteen.

Varaosa-auto on ollut pihassa koko edellä mainitun ajan. Auto luokitellaan nykykunnossaan romuksi, ja se tullaan siksi viemään asianmukaiseen vastaanottopaikkaan kevään 2025 aikana.

Pihalla on jonkin verran sekalaista tavaraa, jota ei kuitenkaan voi luokitella jätteeksi.

Kiinteistö B ei ole jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut.

Ympäristönsuojelulla ei ole lakisääteistä oikeutta puuttua kadulla pysäköintiin. Kyseisellä kaduilla ei ole rajoitettu pysäköintiä.

Viranhaltijoiden toiminta

Jätelain ja roskaantumisen valvonta kuuluvat ympäristönsuojelutarkastajan ja ympäristövalvojan tehtäviin. Ympäristönsuojelutarkastajalla on yli 30 vuoden kokemus jätelain ja ympäristönsuojelun valvontatehtävistä ja on urallaan tarkastanut ja valvonut vähintään toista sataa roskaantunutta kohdetta sekä autokorjaamoita. Ympäristönsuojelutarkastajalla on tällaisten kohteiden valvontaa koskeva vankka asiantuntemus, jonka pohjalta hän pystyy arvioimaan, onko kohteessa tapahtunut sellaisia jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa mainittuja laiminlyöntejä, että ympäristönsuojeluviranomaisen on puututtava asiaan. Ympäristövalvojalla on 2,5 vuoden kokemus ympäristönsuojeluviranomaisen ja rakennusvalvonnan valvontatehtävistä ja on tarkastanut kymmeniä roskaantuneita tai epäsiistejä pihoja. Ympäristöpäälliköllä ei ole ollut syytä kyseenalaistaa ympäristönsuojelutarkastajan tai ympäristövalvojan ammattitaitoa tai tulkintoja.

Haittailmoituksen käsittelyssä on noudatettu ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa. Vuonna 2020 voimassa ollut valvontasuunnitelma on huomattavan suppeampi valvontatehtävien priorisoinnin kuvaamisessa. Priorisointi on kuitenkin käytännössä ollut tuolloin sama kuin tällä hetkellä voimassa olevassa valvontasuunnitelmassa. Asukkaan 2020 tekemä haittailmoitus on luokiteltu vähäiseksi ja tilannetta on seurattu. Tilanne on molemmilla kiinteistöillä ollut vakaa vuodesta 2020 eikä ympäristönsuojeluviranomaisella (tai rakennusvalvontaviranomaisella) ole ollut lakisääteistä syytä tai velvollisuutta puuttua toimintaan.

Jätelain 134 §:n mukaan lain 75, 125 tai 126 §:ssä tarkoitetun asian voi panna vireille se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Asukkaan asunto sijaitsee linnuntietä noin 250 metrin etäisyydellä kiinteistöstä A ja noin 400 metrin etäisyydellä kiinteistöstä B. Näköyhteyttä asukkaan asunnosta tai pihasta ei ole kummankaan kiinteistön pihaan.

Oheismateriaali:

Sähköpostikirjeenvaihto ajalla 23.9 – 13.11.2024

Tarkastuspöytäkirjat

Valokuvia

Liite 1:

Valitus lautakunnalle 28.12.2024 (alkuperäinen ja käännös suomeksi)

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Heidi Lyytikäinen

Ehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta on ympäristönsuojeluviranomaisena perehtynyt asiaan ja asiasta saatujen selvitysten perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että vireillepano ei edellytä jätelain 75, 125 tai 126 §:n mukaisia toimenpiteitä tai muitakaan toimenpiteitä ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Perustelut:

Jätelain 134 §:ssä on säädetty asianosaisille, kuten mahdolliselle haitan kärsijälle vireillepano-oikeus. Vireillepano-oikeuden perusteella vireille tulleessa asiassa on aina tehtävä valituskelpoinen päätös.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 5 §:n mukaisesti jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Niin kutsutun romuajoneuvoasetuksen (123/2015) 1 §:n mukaan romuajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoja ja niiden osia, jotka ovat jätelaissa tarkoitettua jätettä.

Jotta kiinteistö voidaan todeta ajoneuvoista tai muista esineistä roskaantuneeksi, on siksi seuraavien kriteereiden täytyttävä:

‒ ajoneuvot ja/tai esineet on poistettu käytöstä, aiotaan poistaa käytöstä tai on poistettava käytöstä
‒ ajoneuvot/esineet on jätetty tai hylätty kiinteistölle
ja
‒ ajoneuvoista/esineistä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa

Tosiseikat ja johtopäätökset

Edellä mainittujen säännösten, tarkastusten ja asiassa saatujen selvitysten perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että vireillepanon kohteena oleva toiminta ei ole aiheuttanut eikä aiheuta kiinteistön A taikka kiinteistön B kohdalla sellaista roskaantumista, joka edellyttäisi määräysten antamista jätelain 75, 125 tai 126 §:n perusteella eikä muitakaan toimenpiteitä ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Sovelletut oikeusohjeet

Jätelaki (646/2011) 5 §, 72 §, 75 §,125 §, 126 §, 134 §
Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015) 1 §

Liite 1:
Valitus lautakunnalle 28.12.2024 (alkuperäinen ja käännös suomeksi)

Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta on ympäristönsuojeluviranomaisena perehtynyt asiaan ja asiasta saatujen selvitysten perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta totesi, että vireillepano ei edellytä jätelain 75, 125 tai 126 §:n mukaisia toimenpiteitä tai muitakaan toimenpiteitä ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Perustelut:

Jätelain 134 §:ssä on säädetty asianosaisille, kuten mahdolliselle haitan kärsijälle vireillepano-oikeus. Vireillepano-oikeuden perusteella vireille tulleessa asiassa on aina tehtävä valituskelpoinen päätös.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 5 §:n mukaisesti jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Niin kutsutun romuajoneuvoasetuksen (123/2015) 1 §:n mukaan romuajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoja ja niiden osia, jotka ovat jätelaissa tarkoitettua jätettä.

Jotta kiinteistö voidaan todeta ajoneuvoista tai muista esineistä roskaantuneeksi, on siksi seuraavien kriteereiden täytyttävä:

‒ ajoneuvot ja/tai esineet on poistettu käytöstä, aiotaan poistaa käytöstä tai on poistettava käytöstä
‒ ajoneuvot/esineet on jätetty tai hylätty kiinteistölle
ja
‒ ajoneuvoista/esineistä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa

Tosiseikat ja johtopäätökset

Edellä mainittujen säännösten, tarkastusten ja asiassa saatujen selvitysten perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta katsoi, että vireillepanon kohteena oleva toiminta ei ole aiheuttanut eikä aiheuta kiinteistön A taikka kiinteistön B kohdalla sellaista roskaantumista, joka edellyttäisi määräysten antamista jätelain 75, 125 tai 126 §:n perusteella eikä muitakaan toimenpiteitä ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Sovelletut oikeusohjeet

Jätelaki (646/2011) 5 §, 72 §, 75 §,125 §, 126 §, 134 §
Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015) 1 §

Liite 1:
Valitus lautakunnalle 28.12.2024 (alkuperäinen ja käännös suomeksi)

Jakelu Vireillepanon tehnyt asukas

Tiedoksi Kiinteistöjen A ja B omistajat

– – –